Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Jeesus ruokkii neljätuhatta miestä

(Matt. 15:32-39)

Niinä päivinä oli jälleen koolla paljon ihmisiä. Kun heillä ei ollut mitään syötävää, Jeesus kutsui opetuslapset luokseen ja sanoi heille:

2. "Minun käy sääliksi kansaa. Nämä ihmiset ovat olleet luonani jo kolme päivää, eikä heillä ole mitään syötävää.

3. Jos minä päästän heidät nälissään kotiin, he nääntyvät matkalla, ovathan jotkut heistä tulleet kaukaa." 

4. Opetuslapset vastasivat hänelle: "Mistä kukaan täällä erämaassa voi saada riittävästi leipää näiden ravinnoksi?"

5. Hän kysyi heiltä: "Montako leipää teillä on?"  He vastasivat: "Seitsemän."

6. Jeesus käski kansan asettua maahan. Sitten hän otti ne seitsemän leipää, lausui kiitoksen, mursi leivät ja antoi ne opetuslapsilleen kansalle tarjottaviksi. Ja he jakoivat ne kansalle.

7. Heillä oli myös muutama pikkukala, ja hän siunasi ne ja käski tarjota nekin.

8. Niin kaikki söivät ja tulivat kylläisiksi, ja tähteeksi jääneitä palasia kerättiin seitsemän korillista.

9. Heitä oli noin neljätuhatta. Jeesus päästi heidät luotaan

10. ja astui heti opetuslapsineen veneeseen ja meni Dalmanutan alueelle.

11. Jeesukselta vaaditaan merkkiä

(Matt. 16:1-4)

Fariseukset tulivat väittelemään Jeesuksen kanssa. Kiusaten häntä he vaativat häneltä merkkiä taivaasta.

12. Jeesus huokasi hengessään ja sanoi: "Miksi tämä sukupolvi vaatii merkkiä? Totisesti minä sanon teille: tälle sukupolvelle ei merkkiä anneta." 

13. Ja hän jätti heidät, astui jälleen veneeseen ja lähti järven toiselle puolelle.

14. Fariseusten ja saddukeusten hapatus

(Matt. 16:5-12)

Opetuslapset olivat unohtaneet ottaa mukaansa leipää, eikä heillä ollut veneessä enempää kuin yksi leipä.

15. Jeesus käski heitä sanoen: "Olkaa varuillanne ja karttakaa niin fariseusten kuin Herodeksenkin hapatusta." 

16. Mutta he puhelivat keskenään siitä, ettei heillä ollut leipää.

17. Jeesus huomasi sen ja sanoi heille: "Miksi puhutte siitä, ettei teillä ole leipää? Ettekö vieläkään käsitä ettekä ymmärrä? Onko teidän sydämenne kovettunut?

18. Onhan teillä silmät, ettekö näe? Teillä on korvat, ettekö kuule? Vai ettekö muista?

19. Kun mursin ne viisi leipää viidelletuhannelle, kuinka monta korillista palasia te keräsitte?"  He vastasivat hänelle: "Kaksitoista."

20. "Entä, kun mursin ne seitsemän leipää neljälletuhannelle, kuinka monta korillista palasia te keräsitte?"  "Seitsemän", he vastasivat.

21. Hän sanoi heille: "Ettekö vieläkään käsitä?" 

22. Jeesus parantaa sokean Beetsaidassa

He tulivat Beetsaidaan. Siellä Jeesuksen luo tuotiin sokea mies ja häntä pyydettiin koskettamaan tätä.

23. Hän tarttui sokeaa kädestä ja talutti hänet kylän ulkopuolelle. Sitten hän sylkäisi miehen silmiin, pani kätensä hänen päälleen ja kysyi: "Näetkö mitään?" 

24. Mies katsoi ylös ja sanoi: "Näen ihmisiä, näen ikään kuin käveleviä puita."

25. Sitten Jeesus pani uudestaan kätensä hänen silmilleen, ja nyt mies näki tarkasti. Hän oli parantunut ja näki kaiken aivan selvästi.

26. Ja Jeesus lähetti hänet kotiin sanoen: "Älä edes poikkea kylään." 

27. Matka Jerusalemiin

Pietari tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi

(Matt. 16:13-20; Luuk. 9:18-21)

Sitten Jeesus ja hänen opetuslapsensa lähtivät Filippoksen Kesarean kyliin. Matkalla hän kysyi heiltä: "Kenen ihmiset sanovat minun olevan?" 

28. He vastasivat hänelle: "Jotkut Johannes Kastajan, toiset Elian, toiset taas jonkun profeetoista."

29. "Entä te?"  Jeesus kysyi heiltä. "Kenen te sanotte minun olevan?"  Pietari vastasi: "Sinä olet Kristus."

30. Jeesus varoitti heitä puhumasta hänestä kenellekään.

31. Jeesus puhuu kuolemastaan

(Matt. 16:21-23; Luuk. 9:22)

Jeesus alkoi opettaa heille, että Ihmisen Pojan täytyy kärsiä paljon. Vanhimmat, kirjanoppineet ja ylipapit hylkäävät hänet. Hänet tapetaan, mutta kolmen päivän kuluttua hän nousee ylös.

32. Tämän hän puhui avoimesti. Silloin Pietari otti hänet erilleen ja rupesi nuhtelemaan häntä.

33. Mutta Jeesus kääntyi, katsoi opetuslapsiinsa ja nuhteli Pietaria: "Väisty tieltäni, Saatana! Sinä et ajattele asiaa Jumalan kannalta vaan ihmisten." 

34. Jeesuksen seuraamisesta

(Matt. 16:24-28; Luuk. 9:23-27)

Sitten Jeesus kutsui luokseen väkijoukon ja opetuslapsensa ja sanoi heille: "Jos joku tahtoo kulkea minun perässäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.

35. Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun ja evankeliumin tähden, pelastaa sen.

36. Mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omakseen koko maailman mutta saisi sielulleen vahingon?

37. Sillä mitä ihminen voi antaa sielunsa lunnaiksi?

38. Joka häpeää minua ja minun sanojani tässä syntisessä ja avion rikkovassa sukupolvessa, sitä myös Ihmisen Poika häpeää, kun hän tulee Isänsä kirkkaudessa pyhien enkelien kanssa."

 

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Mark. 8:1-38)

 

Jeesus ruokkii 4000 miestä

1."Niinä päivinä" on epämääräinen ilmaisu. Se viittaa samaan ajanjaksoon, josta kerrotaan edellisen luvun lopussa, kun Jeesus oleskeli Dekapolin alueella. Markus ei mainitse tarkasti tapahtuman paikkaa, mutta koska hän on sijoittanut sen tähän yhteyteen, on luultavaa, että Jeesus oli edelleen Gennesaretin järven itäpuolella, Dekapolin alueella. Sana "taas" voi liittyä 7:33:een, mutta myös moniin muihin kohtiin, joissa Markus kertoo suurten kansanjoukkojen liikehtivän Jeesuksen ympärillä (1:33,45; 2:2; 2:13; 3:7-10; 3:20; 4:1; 5:21,31).

2.Hätä oli nyt suurempi kuin edellisessä tilanteessa, jolloin Jeesus ravitsi suuren joukon leivillä ja kaloilla. Silloin ihmiset olivat olleet hänen luonaan vain muutamia tunteja, tällä kertaa kolme päivää. Edellisellä kerralla (6:34) Jeesus ajatteli enemmän heidän hengellistä hätäänsä. Tässä on kysymys heidän ruumiillisesta hyvinvoinnistaan. Jeesuksen hyväntekeväisyys ei ollut vain hurskaita toivotuksia tai aatteita. Jeesus pani toimeksi. "Käy sääliksi" on peräisin sanasta "splankhna", joka tarkoittaa sisäelimiä, sisuksia, ja tarkoittaa sitä, mitä me ilmaisemme sanalla »sydän». Kolme päivää voidaan mahdollisesti laskea juutalaisten laskutavan mukaan, nimittäin yhdeksi kokonaiseksi sekä sitä edeltävän ja sen jälkeisen päivän osiksi.

3.Dekapolissa oli kaupunkeja harvemmassa kuin tiheään asutussa Galileassa, jossa edellinen leivän ja kalan ihme tapahtui. "Nääntyvät (eklyè)" 'päästää', 'irrottaa'. Sanaa käytetään esimerkiksi jousen jänteen irrottamisesta. Siitä on johdettu merkitys: 'uupua', 'heikentyä'. "Syömättä" - nälkäisinä, syömättä mitään. Tässä käytetty sana esiintyy ainoastaan tässä jakeessa ja Matteuksen rinnakkaiskohdassa (15:32).

4.Opetuslapset eivät olleet oppineet paljoa edellisestä ruokkimisihmeestä. He eivät kysyneet ainoastaan miten, vaan mistä. Kuitenkin heidän kanssaan oli hän, joka oli aikaisemmin ruokkinut yli viisituhatta henkeä viidellä leivällä ja kahdella kalasella. Läheisyydessä ei näytä olleen taloja eikä kyliä, kuten Jeesuksen tekemän ensimmäisen ravitsemisihmeen yhteydessä. Nyt oltiin asumattomalla seudulla, eivätkä opetuslapset nähneet mitään mahdollisuutta hankkia ruokaa kaikille näille ihmisille.

5.Opetuslapset olivat ottaneet mukaansa leipiä itseään varten. Heillä oli myös muutamia pieniä kaloja (j. 7). Se, että opetuslapset ilmoittavat leipien lukumäärän, saa ihmeen näyttämään vieläkin selvemmältä. Tiedettiin varsin hyvin, että käytettävissä olevat ruokavarat olivat sinänsä täysin riittämättömät sellaiselle ihmismäärälle. Jeesus muistutti heille myöhemmin juuri tästä.

6.Kiitosrukous ei merkitse sitä, että Jeesus olisi ollut epävarma tai että lahja olisi voinut olla odottamaton. Se oli julistus Jeesuksen yhteydestä Isään. Hän kiitti siksi, että tiesi Jumalan haluavan antaa. Kun Jumalaa kiitetään, ei jäädä vaille siunausta. Vain Markus kertoo Jeesuksen siunanneen ruoan kaksi kertaa, ensin leivät ja sitten kalat. "Käski (parangellè)", määrätä, antaa suulliset ohjeet, viittaa tavallisesti ylempiarvoisen henkilön puhumiseen alaiselleen. Sanaa käytettiin erityisesti sotapäälliköstä, joka tarkasti rivistöjä. He istuutuivat maahan, ei vihantaan ruohikkoon, kuten edellisessä tilaisuudessa. Nyt vuosi oli nimittäin jo pidemmällä. Leivät olivat litteitä kaltiaisia.

8.Ensimmäinen ravitsemisihme saattaa kuvata juutalaisten osallisuutta Jumalan valtakuntaan. Se tapahtui Galileassa. Silloin tämä toinen puhuu siitä, että pakanatkin ravitaan valtakunnan leivällä. Tässä käytetään aivan eri kori-sanaa kuin ensimmäisessä ihmeessä, sanaa "spyris" tai "sfyris". Tämä on paljon suurempi kuin se, jota käytettiin tähteiden keräämiseen edellisellä kerralla. "Spyris"-koria käytettiin esimerkiksi silloin, kun Paavali laskettiin Damaskon muurilta alas, Apt 9:25. Matteus sanoo 4000 miehen lisäksi paikalla olleen myös naisia ja lapsia. Kun Jeesus laski heidät luotansa, se tapahtui varmasti heidän tultuaan ravituiksi myös hengellisessä mielessä. Niiden kolmen päivän aikana, jotka he olivat viettäneet hänen luonaan, oli varmasti tapahtunut paljon, vaikka evankeliumit eivät kerro siitä mitään.

Fariseukset vaativat merkkiä

10.Dalmanuta on nykyisin tunnistamaton paikka. Luultavasti se sijaitsi Magdalan läheisyydessä, Matt 15:39. Paikkaa ei ole mainittu muualla Raamatussa. Vene on varmasti sama, joka mainitaan useita kertoja aikaisemmin evankeliumissa (3:9; 4:36; 6:32). Näyttää siltä, että se oli aina valmiina Jeesuksen käyttöön.

11.Aina kun Jeesus teki ihmeen, joka vaikutti voimakkaasti kansaan, fariseukset yrittivät tehdä sen vaikutuksen tyhjäksi vastamielenosoituksellaan. He pysyttelivät mieluiten Dekapolin alueen ulkopuolella siellä asuvien lukuisien pakanoiden vuoksi, mutta Jeesuksen syyttämisen innossaan he tulivat tännekin. He eivät voineet suoraan kieltää hänen tekemiään tunnustekoja, mutta he eivät olleet niihin tyytyväisiä! Jeesuksen tekemistä tunnusmerkeistä ei ollut puutetta, mutta heiltä puuttui uskoa. Epäuskon logiikka on merkillistä. Ne, jotka eivät usko häneen, joka tekee ihmeitä, pyytävät häneltä merkkiä. Epäusko haluaa aina nähdä jotakin uutta eikä milloinkaan tyydy. Yksikään Mooseksen tekemistä ihmeistä ei saanut faraota vakuuttuneeksi. Epäusko keksii aina keinon päästä totuutta pakoon. He kiusasivat häntä, joten heidän toivomuksellaan oli paha tarkoitus. Vrt. 10:2; 12:13-17; 12:18-27. Matteus kertoo saddukeustenkin olleen mukana tässä tilanteessa (16:1). Kansanjoukko ei pyytänyt mitään merkkiä, mutta se sai merkin, sillä se oli hädässä.

12.Jeesus ymmärsi heidän kysymyksensä tarkoituksen. Hän oli täyttänyt koko maan merkeillä ja todisteilla, joita ei voinut tulkita väärin. Tämä oli suuri loukkaus. Sanat "tämä sukupolvi" kuvaavat sen ajan juutalaisia. "Huokasi (anastenadzè)", miltei voihki. Hänen ympärillään seisovat eivät kuitenkaan kuulleet huokausta. Hän huokasi sisimmässään, hengessään.

Jeesus varoittaa fariseuksista

13.Jeesus jätti tämän alueen ja palasi sinne enää vain läpikulkumatkallaan, ei enää opettamaan eikä tekemään voimatekoja.

15.Hapatus kuvasi pahuutta. Hapatus, hapan taikinan juuri jätettiin jäljelle aikaisemmasta leivonnasta. Sana "käski" on erittäin ankara. Hän käski ja varoitti heitä useita kertoja. Fariseusten hapatus oli heidän orjallinen perinnäissääntöjen noudattamisensa ja heidän ulkokultaisuutensa. Herodeksen hapatus tarkoitti maailmallisuutta.

16.Keskustelu ei ollut mitään opetuslasten keskinäistä väittelyä, vaan tosiasioiden esille tuomista. He olivat hengellisesti niin sokeita, että antoivat aineellisen merkityksen Jeesuksen sanoille, jotka aivan selvästi tarkoittivat hengellistä asennetta. Opetuslapset luulivat hänen varoittavan heitä samalla tavalla kuin he olivat kuulleet fariseusten varoittavan, kun oli kysymys epäpuhtaan ruoan karttamisesta. Puhe hapatuksesta viittasi heidän mielestään ruokaan.

17.Jeesus tiesi, mitä opetuslapset ajattelivat ja mitä he sanoivat itsekseen. Hän ei suhtautunut suopeasti heidän epäuskoonsa.

18.Hän ikään kuin kysyi, olivatko he niin välinpitämättömiä, etteivät käyttäneet »silmiään» näkemiseen »korviaan» kuulemiseen ja »muistiaan» muistamiseen. Vaikuttaa uskomattomalta, että opetuslapset olisivat näin pian unohtaneet suuret ihmeet, mutta se osoittaa, miten heikko ja arvaamaton ihmisluonto oikeastaan on.

19.Hän sai heidät heräämään muistuttamalla siitä, mitä aikaisemmin oli tapahtunut. Alkutekstin »vakka» ja »vasu»-sanoista ks. 6:43 ja 8:8. Jeesus muistutti, että hän oli osoittanut heille voimansa ja sen, mitkä mahdollisuudet oli häneen uskovilla, kun hän huolehti tuhansien ihmisten ravinnon saannista. Opetuslasten omat voimavarat olivat näissä tilanteissa aivan riittämättömät, mutta Jeesus pystyi täyttämään tarpeet. Siksi oli merkillistä, että he eivät vieläkään ymmärtäneet. Tällä kertaa Jeesus korostaa näissä ravitsemisihmeissä erityisesti sitä, että kaikkien syötyä opetuslapset saivat aterian jälkeen mukaansa tähteeksi jääneen suuren ruokamäärän.

Jeesus parantaa sokean

22.Tätä tapausta ei ole mainittu muissa evankeliumeissa. Siinä on huomattavia yhtäläisyyksiä toiselle ihmeelle, josta vain Markus kertoo (7:31-37). Tämä Beetsaida saattaa olla joko Galilean puolella ollut tunnettu kaupunki tai pienempi, Pereassa Gennesaretin järven koillispuolella sijainnut kaupunki, jossa Jeesus ravitsi ne 5000. Viimeksi mainittu paikkakunta oli lisänimeltään Beetsaida Julias. Kaupungin rakensi Filippus, joka antoi sille nimen keisari Augustuksen tyttären Juliaan kunniaksi. Tämä Beetsaida oli Filippuksen Kesareaan vievän tien varrella, jonne Jeesus oli matkalla, niin että hänen voidaan olettaa olleen tässä kaupungissa. Mies ei ollut syntymästään asti sokea. Hän tiesi, minkä näköisiä puut olivat (j. 24).

23.Sylki sisältää tiettyä parantavaa ainetta. Menettelytapaa käyttivät mm. lääkintätaidon harjoittajat, ja Jeesus sovelsi sitä saadakseen luontevasti yhteyden mieheen ja voittaakseen hänen luottamuksensa. Tämän luja usko sai lopullisesti aikaan ihmeen. Mies nosti katseensa suurin toivein - ja näki! Markus korostaa, että Jeesus vei miehen kylän ulkopuolelle. Siinä ainoassa muussa ihmeessä, jonka tämä evankelista yksin kuvaa (7:31-37), hän mainitsee saman asian. Mies, joka oli kuuro ja jolla oli puhevaikeuksia, otettiin myös kansasta erilleen.

24.Tämä on ainoa »asteittainen» ihme, jonka tunnemme Jeesuksen toiminnasta. Miehen mielestä hänen näkemänsä hahmot muistuttivat puita, mutta hän ymmärsi niiden olevan ihmisiä, sillä ne liikkuivat. Jeesuksen tarkoitus ei koskaan ole tehdä mitään epätäydellisesti, mutta saattaa käydä niin, että hänen tekonsa tapahtuu joskus vähittäisenä kehityksenä hetkessä toteutuvan ihmeen asemesta. Tällä Jeesus haluaa varmasti osoittaa miehelle, että saavutettu paraneminen johtaisi vielä parempaan tulokseen.

25.Selvästi "(têlaugès)", nähdä selvästi jotakin kaukana olevaa. Hän, joka oli aloittanut hyvän työn, saattoi sen päätökseen. Täydellistä paranemista korostavat jakeessa olevat kolme verbiä: Hän "näki tarkkaan", hän "oli parantunut", hän "näki kaikki aivan selvästi".

26.Mies ei siis asunut tässä kylässä. Hänen ei pitänyt saattaa itseään alttiiksi sille kiusaukselle, joka ilmaantuisi, jos hänelle tapahtunut ihme tulisi tunnetuksi. Käsky annettiin miehen itsensä vuoksi. Kaikki Jeesuksen tekemät ihmeet vahvistivat hänen jumaluuttaan. Lasaruksen sairaus sai jatkua, jotta Jumalan Poika sen kautta tulisi kirkastetuksi, Joh 11:4. Halvaantunut parannettiin, jotta teko todistaisi Jeesuksen vallasta antaa syntejä anteeksi, Matt 9:6. Kaiken tämän takana ei ollut kuitenkaan pelkkä jumaluuden korostus. Jeesus teki ihmeitä siksi, että hän rakasti ihmisiä ja sääli heitä.

Pietarin tunnustus

27.Filippuksen Kesarea oli Ylä-Galileassa, lähellä yhtä Jordanin alkulähdettä, Hermon-vuoren juurella. Se sai myös nimen Paneas, nykyisin Banias. Vain Markus kertoo keskustelun käydyn tiellä. Ihmisillä oli monenlaisia käsityksiä, mutta yhdessä kohdin ne olivat yhtäpitäviä - kukaan ei sanonut hänen olevan Messiaan. Neljännysruhtinas Filippus, Herodes Suuren poika, hallitsi tällä alueella. Hän oli laajentanut ja kaunistanut kaupunkia. Hän antoi sille nimen sekä keisarin että oman itsensä mukaan. Nimi ilmaisi, että kaupungin oli rakentanut Filippus keisarin kunniaksi. Agrippa II muutti sittemmin kaupungin nimen Neroniaaksi suojelijansa keisari Neron kunniaksi.

28.Herodes oli yksi niistä, jotka uskoivat Johannes Kastajan nousseen kuolleista, 6:14. Epäuskoinen maailmakin antaa Jeesukselle suuria nimiä. Tässä mainitut nimet olivat kaikkein huomattavimpia Israelin historiassa. Epäuskoisilla ihmisillä saattaa olla mitä epäjohdonmukaisimpia näkökantoja. Kävi ilmi, että heidän oli helpompi uskoa entisaikojen profeetan nousseen kuolleista kuin Jumalan antaneen uuden ja suuremman profeetan. Sekä Jeesuksen jakeessa 27 esittämä kysymys että opetuslasten vastaus ovat valmistelevaa johdantoa. Merkittävä asia seuraa jakeessa 29.

29.Puuttumatta toisten erilaisiin käsityksiin Jeesus kääntyi suoraan opetuslasten puoleen. Ei riittänyt, että nämä tunsivat muiden mielipiteet. Heillä täytyi itsellään olla käsitys. Pietarille asiassa ei ollut mitään epäselvää. Hän näki totuuden. Jeesuksen kysymys vaati selvän ja yksiselitteisen vastauksen. Kun kristityt kätkevät heissä asuvan uskon tai laiminlyövät tunnustamisen, he tekevät suuren virheen. Se on loukkaus sitä Herraa kohtaan, jolle he kuuluvat ja jota heidän velvollisuutensa on palvella. Se on lisäksi petos kadotettua maailmaa kohtaan, jolle sen tunnustuksen kuuleminen olisi kipeästi tarpeen.

30.Tätä ei saanut julkistaa ennen ylösnousemusta (9:9). "Varoitti (epitimaè)" on hyvin voimakas sana, lähes uhkaava. Hän antoi ankaran kiellon, tiukan määräyksen.

Jeesus puhuu kärsimisestään ensimmäisen kerran

31.Jeesus lausuu tämän ennustuksen kolme kertaa (ks. 9:31 ja 10:32-34). Hänen tässä mainitsemansa kolme ryhmää, jotka tulisivat hänet hylkäämään, muodostivat juutalaisten Suuren neuvoston, sanhedrinin. He olivat toisin sanoen maan uskonnolliset johtajat. "Hylkiä (apodokimadzè)", hylätä tai poistaa lajittelun jälkeen, kun asia on tutkittu. Neuvosto tekisi tutkimuksensa ja hylkäisi hänet sitten varauksetta. Sanonnasta "kolme päivää", ks. Matt 12:40.

32.Ensimmäisen kerran hän nyt puhui kärsimisestään avoimesti. Aiemmin siihen oli viitattu peitellysti, esim. Joh 2:19 ja 3:14 ja Mark 2:20. Matteus kertoo, mitä Pietari sanoi, 16:22. Pietarin käytös oli kummallinen. Ei ole tavallista, että oppilas nuhtelee Mestariaan, mutta lienee mahdollista, että kun Jeesus tunnusti hänen saaneen suoraan Jumalalta ilmoituksen (Matt 16:17) Kristuksesta Jumalan Poikana, se antoi Pietarille aihetta kuvitella itseänsä soveliaaksi Herransa ojentamiseen.

33.Yksikään fariseus ei ollut koskaan saanut Jeesukselta niin kovia nuhteita kuin Pietari, Jeesuksen oma opetuslapsi. Jeesus ojensi Pietaria, koska hänen rakkautensa oli niin suuri, että hän ei tahtonut säästää itseään. Tämä aiheutti sen, että Pietari alkoi nuhdella Jeesusta, mutta hän vain »rupesi»! Hän ei milloinkaan saanut sanotuksi asiaansa loppuun! Jeesuksen käyttämät sanat olivat samat, jotka hän lausui ollessaan kiusattuna autiomaassa (Matt 4:10). Tilannekin toistui tässä, vaikkakin toisissa olosuhteissa ja toisella tavalla. Maallinen Messias-hallitus tai Ihmisen Pojan riemuvoitto maan päällä ei riittänyt. Jumalan valtakunnasta oli päätetty jotakin muuta. Jeesuksen, Jumalan Pojan, piti kärsiä, kuolla ja nousta ylös. Tätä ei Pietari eivätkä muut opetuslapset silloin käsittäneet.

34.Kukaan ei voi sanoa heidän seuranneen Jeesusta vääristä vaikuttimista. Hän ei koskaan yrittänyt saada puolelleen ketään tarjoamalla helppoa tietä. Jeesus tahtoo tässä oikeastaan sanoa, että opetuslapsen tulee seurata häntä kaikessa. On luovuttava kaikesta, mikä kuuluu itsekkäisiin pyyteisiin, jopa elämästä. Ristin kantaminen on jotakin muuta kuin raskaiden taakkojen kantamista reippaasti. Se on elämänsä näkemistä kadotettuna. Ihmiset, jotka kantoivat ristiä, olivat matkalla teloituspaikalle. Sana "kieltää" on selvä ja yksiselitteinen, eikä sen ohi pääse verukkeilla. Se on vaativa ja tiukka. Jeesus tarkoittaa: »Tehköön hän itsensä muukalaiseksi itselleen.» Se, joka kieltää itsensä, kieltäytyy antamasta itselleen etuja. Ihminen ei enää ole itse tarkoitus. Jumalan valtakunta ja hänen vanhurskautensa peittää kaiken alleen.

35.Uskonto, joka ei vaadi tunnustajaltaan mitään, ei myöskään ole minkään arvoinen. Tällä jakeella on erityinen merkitys vainon aikoina, mutta se pätee muulloinkin. Ihminen saattaa joutua koetuksiin monenlaisissa olosuhteissa, ja tässä sanottu lähes järjenvastainen väite kuuluu elämän perustotuuksiin.

36.Maailma ei tässä tarkoita aineellista tai ihmisten maailmaa, vaan heidän maallisten kokemustensa kokonaisuutta. Maailman omakseen voittaminen tarkoittaa sen rikkauden (Mark 10:22), kunnian (Dan 5:20) ja synnillisten huvien (Hebr 11:25; Saarn 11:9) nauttimista. Elämän todelliselle päämäärälle on ratkaisevaa sen laatu. Maailman voittaminen ja kaiken sen saaminen, mitä se tarjoaa, on elämän suurin mahdollinen onnettomuus, kun samanaikaisesti menettää Kristuksen.

38.Jos seisomme Jeesuksen rinnalla hänen alennustilansa päivinä, saamme myös kokea kirkkauden yhdessä hänen kanssaan. Jeesus koskettaa tässä yhtä tärkeimmistä syistä siihen, miksi juutalaiset eivät uskoneet häneen. He eivät nähneet Jeesuksessa mitään, mikä olisi sopinut niihin käsityksiin, joita heillä oli Messiaasta. Hänestä tuli heille loukkauskivi, pahennus (1 Kor 1:23). Sama koski hänen sanojaan. Jeesukseen uskominen on ristin evankeliumin uskomista. Eräs voimakkaimpia alkuaikojen kristittyjä vastaan käytettyjä aseita oli heidän uskonsa saattaminen naurunalaiseksi. Näin tapahtui Galileassa Jeesuksen aikana ja kaikkialla Rooman valtakunnassa apostolien aikana.

 

Sivun alkuun

©2019 Evankeliumi Markuksen mukaan plus selitykset - suntuubi.com