Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Johannes Kastajan kuolema

 

Hän, joka kulki Jeesuksen edellä, kuolee.

Markuksen evankeliumin luku 6:

14. Johannes Kastajan kuolema 

(Rinnakkaispaikat: Matt. 14:1-12; Luuk. 9:7-9) 

Kuningas Herodes kuuli Jeesuksesta, sillä hänen nimensä oli tullut tunnetuksi. Ihmiset sanoivat: "Johannes Kastaja on noussut kuolleista, ja sen tähden nämä voimat vaikuttavat hänessä." 

15. Mutta toiset sanoivat: "Hän on Elia", toiset taas sanoivat: "Hän on profeetta, muiden profeettojen kaltainen." 

16. Sen kuultuaan Herodes sanoi: "Hän on Johannes, jonka minä mestautin. Hän on noussut kuolleista." 

17. Herodes oli näet käskenyt ottaa Johanneksen kiinni ja kahlita hänet vankilaan veljensä Filippoksen vaimon Herodiaan tähden. Herodes oli nainut hänet, 

18. mutta Johannes oli sanonut Herodekselle: "Sinun ei ole lupa pitää veljesi vaimoa." 

19. Herodias kantoi hänelle kaunaa ja olisi halunnut tappaa hänet mutta ei voinut, 

20. koska Herodes pelkäsi Johannesta tietäessään hänet vanhurskaaksi ja pyhäksi mieheksi ja suojeli häntä. Kun hän kuunteli Johannesta, hän tuli monesta asiasta epäröivälle mielelle. Silti Herodes kuunteli häntä mielellään. 

21. Niin tuli sopiva päivä, kun Herodes piti syntymäpäivänään pidot ylimyksille, sotapäälliköille ja Galilean johtomiehille. 

22. Silloin Herodiaan tytär tuli sisälle ja tanssi, ja se miellytti Herodesta ja hänen pöytävieraitaan. Kuningas sanoi tytölle: "Pyydä minulta, mitä ikinä tahdot, niin minä annan sen sinulle." 

23. Ja hän vannoi: "Mitä ikinä pyydät minulta, sen minä annan sinulle, vaikka puolet valtakuntaani." 

24. Tyttö meni ulos ja kysyi äidiltään: "Mitä minä pyydän?" Äiti vastasi: "Johannes Kastajan päätä." 

25. Tyttö kiiruhti heti kuninkaan luo ja sanoi: "Minä tahdon, että nyt heti annat minulle vadilla Johannes Kastajan pään." 

26. Kuningas tuli hyvin murheelliseksi, mutta valansa ja pöytävieraiden tähden hän ei tahtonut torjua tytön pyyntöä. 

27. Hän lähetti heti henkivartijan ja käski tuoda Johanneksen pään. Tämä meni vankilaan, löi Johannekselta pään poikki 

28. ja toi sen vadilla tytölle, ja tyttö antoi sen äidilleen. 

29. Kun Johanneksen opetuslapset kuulivat tästä, he tulivat ja ottivat hänen ruumiinsa ja panivat sen hautaan.

 

Laho kelo

Lahoava kelopuu Pyhätunturilla.

 

Novumin vuoro selityksiin:

 

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Mark. 6:14-29)

 

Johannes Kastajan kuolema 

14. Herodes Antipas, Herodes Suuren toinen poika oli oikeastaan tetrarkki, neljännysruhtinas (Matt 14:1; Luuk 9:7), mutta yleinen, kansanomainen nimitys oli kuningas. Herodeksen oletetaan olleen saddukeus. Saddukeuksena hän ei uskonut ylösnousemukseen, mutta omantunnontuskien paineessa käy vaikeaksi pitää kiinni opista. Johannes ei tehnyt ihmeitä eläessään (Joh 10:41), mutta on selvää, että Herodes nyt arveli hänen tekevän suuria ihmeitä. Hän oli pelännyt Johannesta ennen tämän teloitusta, mutta nyt hän pelkäsi tätä vielä enemmän. Herodes kykeni katkaisemaan Johanneksen kaulan, mutta pidättämään tätä haudassa hän ei kyennyt. Herodes ei saanut nähdä Jeesusta ennen kuin juuri ennen Golgataa. Jeesuksen ääntä hän ei saanut milloinkaan kuulla, sillä Jeesus kieltäytyi sanomasta hänelle mitään (Luuk 23:9). 

15. Sama arvelu on Matt 16:14:ssa, mutta tässä ei oikeastaan sanota yksi profeetoista, vaan niin kuin joku profeetoista, siis profeettojen kaltainen. Luuk 9:7-8-n mukaan Herodes sai kuulla näistä erilaisista käsityksistä, joita ihmisillä oli Jeesuksesta. Hän oli siis tietoinen ihmisten käsityksistä yleensä, ja ruhtinas omaksui yhden näistä käsityksistä, nimittäin sen, joka liittyi Johannes Kastajaan. 

16. Tämä osoittaa Jeesuksen olleen tuntematon Herodekselle ennen Johanneksen kuolemaa. Tässä painotetaan sanaa minä. Johannes ei kuollut, ennen kuin hänen tehtävänsä oli loppuun suoritettu. Syyllisyyden painamaa omaatuntoa eivät vaivaa ainoastaan todelliset huolet, vaan myös kuvitellut. Herodeksen huono omatunto muodostui hänelle ratkaisevaksi tekijäksi, kun kysymyksessä oli Jeesuksen henkilöllisyyden selville saaminen. Hän ei koskaan päässyt eroon mestauttamansa Johannes Kastajan muistosta. 

17. Tämä Filippus ei ollut neljännysruhtinas Filippus (Luuk 3:1), vaan Herodeksen Roomassa asuva velipuoli. Tämä kertomus Johannes Kastajasta on Markuksen evankeliumissa ainoa, joka ei välittömästi koske Jeesusta. Se puhuu hänen edelläkävijästään. Herodias oli Herodes Suuren pojan Aristobuloksen ja Mariamnen tytär. Hän oli ensin naimisissa setänsä Filippuksen kanssa. 

18. Filippus eli vielä, samoin Herodeksen vaimo, kuningas Aretaksen tytär. Johannes oli moittinut Herodesta useita kertoja. Kuningasperhekään ei ole poikkeus, parannuksen tekemisen vaatimus koski myös sitä. 

19. Herodes olisi jo varhaisessa vaiheessa halunnut surmata Johanneksen (Matt 14:5), mutta ei uskaltanut kansan tähden. Vähitellen Johannes teki sitten vaikutuksen häneen pyhällä elämällään ja julistuksellaan. Tällä kuningasparilla sekä Iisebelillä ja Ahabilla on tiettyä yhdenmukaisuutta. (1 Kun 19:2). 

Herodias ei tyytynyt siihen, että hankala saarnaaja oli vangittu. Hän ei tuntenut oloaan turvalliseksi, ennen kuin tämä oli tehty kokonaan vaarattomaksi. Herodias tahtoi hänen surmaamistaan. Tähän mennessä hänellä ei ollut ollut tilaisuutta panna sitä toimeen, mutta vihan henki, kostonhimo rinnastetaan Raamatussa murhaan. Riippumatta siitä, johtaako kostonhalu rikokseen vai ei, Jeesuksen sanan mukaan sen rangaistuksena on helvetin tuli (Matt 5:21-22). 

20. Herodeksella ei näyttänyt olevan erityisen hyviä luonteenominaisuuksia, mutta tässä mainittu seikka kuuluu hänen hyviin puoliinsa. Hän nähtävästi ihaili Johannesta. Kuitenkaan hän ei totellut tämän sanaa. Se johtui selvästikin siitä, että hän ei halunnut luopua Herodiaasta. Hän antoi vetää itseään kahtaalle. Toisaalta hän kunnioitti jumalaapelkäävää saarnaajaa, mutta oli toisaalta selkärangaton, kun kysymyksessä olivat hänen omat pahat mielitekonsa. Herodes pelkäsi Johannesta, mutta mikään ei viittaa siihen, että Johannes olisi pelännyt Herodesta. 

21. Päivä oli sopiva Herodiakselle, joka näki nyt tilaisuutensa tulleen. Vain Markus mainitsee vieraina olevat kolme ryhmää. Herodeksen "ylimykset" olivat hänen hallitusalueensa poliittisia johtajia. "Sotapäälliköt" olivat sotilaallisia johtohenkilöitä, oikeastaan "khiliarkhos", on tuhatmiehisen sotajoukon päällikkö. "Galilean ensimmäiset miehet" olivat sikäläistä ylimystöä, kunnioitettuja henkilöitä, jotka eivät olleet suoranaisesti yhteydessä poliittiseen tai sotilaalliseen elämään. Juutalaiset kammosivat syntymäpäivien viettoa. He pitivät sitä pakanallisena tapana. 

22. Tämä tytär oli Herodiaksen aikaisemmasta avioliitosta, Salome. Hänen saliin tulonsa ja vieraiden edessä tanssimisensa oli vastoin hyviä tapoja. Voidaan uskoa, että tanssi oli kiihottavaa katsojien mielestä. Tunnelma oli korkealla. Sellaisessa latautuneessa ilmapiirissä, Herodeksen lisäksi ollessa luultavasti juovuksissa, hänen oli helppo antaa tytölle suuria lupauksia. On aina vaarallista luvata jotakin liian nopeasti ja ajattelemattomasti. Tässä tilanteessa se maksoi Johanneksen hengen, ja lupauksen antaja menetti sydämensä rauhan koko loppuelämänsä ajaksi. 

23. Ei riittänyt, että hän antoi tytölle lupauksen. Hän sinetöi sen valalla. Herodes puhui kuin hänellä olisi ollut mahtava valtakunta, ja itse hän oikeastaan oli Herodiaksen orja. Lupauksen hän antoi oletettavasti kaikkien kuullen, ja lisäksi riehakkaasti ja rehennellen. Häntä sitoi vielä enemmän se, että hän oli lausunut sen tuolla tavalla. 

24. Se, että tyttö kysyi äidiltään, osoittaa, että he eivät olleet keskustelleet asiasta etukäteen. Salome oli sen tähden täysin valmistautumaton äidin ehdotukseen, ja vaikka hän ei olekaan vapaa syyllisyydestä, äidillä on teosta suurempi vastuu. Herodias unohti, että vaikka hän ei enää näkisikään Johannesta, hän joutuisi eräänä päivänä näkemään Jumalan. Herodias tiesi miehensä luonteeltaan heikoksi, ja että tämä saattaisi nopeasti muuttaa mieltään. Siksi hän kiiruhti panemaan toimeksi. Lopultakin hän saisi toteuttaa sen, mitä niin kauan oli suunnitellut. 

25. Ennen kuin kuningas ehti muuttaa mieltään ja ennen kuin tanssin hurma oli ohi, Salome tuli takaisin. 

26. Kuninkaan murhe oli epäilemättä aitoa, mutta hänen valansa sitoi häntä, ja hän tiesi sen. Oli jo väärin antaa tällainen lupaus, ja vielä pahempaa oli, että hän katsoi velvollisuudekseen pitää sen seurauksista huolimatta. Jos hän oli aiemmin ollut humaltunut, nyt hänen humalansa luultavasti haihtui. Joskin kuningas tunsi olonsa kiusalliseksi hätiköidyn lupauksensa vuoksi, oli kuitenkin helpompi selviytyä tilanteesta tekemällä tytön haluamalla tavalla kuin ottaa sanansa takaisin. Arvovaltansa pelastamiseksi hän pani toimeen kaamean tuomion, vaikka se maksoi ihmishengen. "Murheellinen (perilypos)" on erittäin voimakas ilmaisu, joka esiintyy Markuksella ainoastaan tässä ja 14:34:ssa. 

27. Henkivartija "(spekçlatèr)", oikeastaan valvoja, vartija, oli aina paikalla, kutsuillakin. Alun perin sana tarkoitti oikeastaan tarkkailijaa, vakoilijaa. Herodiaksen myöhempi kohtalo ei ollut kovinkaan valoisa. Häneltä riistettiin kaikki rikkaus eikä häntä ajettu ainoastaan pois palatsista, vaan myös siitä maasta, jossa hän asui. Hänen elämänsä päättyi köyhyydessä ja maanpaossa. Herodeksen seurue on voimakas vastakohta niille »pidoille», jotka Jeesus järjesti autiomaassa (jj. 39-44). 

29. Johanneksen opetuslapset myös kertoivat Jeesukselle tapahtuneesta (Matt 14:12). 

 

Sivun alkuun

©2018 EVANKELIUMI MARKUKSEN MUKAAN - suntuubi.com