Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Foinikialaisen naisen usko

 

Jeesus koettelee naisen uskoa, mutta tämä on järkähtämätön ja siksi naisen tytär vapautuu henkivalloista.

Tässä osoitetaan, kuinka Jeesus on kaikkia henkivaltoja ylempi. 

Voi kunpa tänä päivänä ymmärrettäisi tämä asia näin hyvin kuin, mitä tämä kertomus meille opettaa! 

Kuinka moni ihminen voitaisi vapauttaa erilaista henkivaltojen kiusauksista. 

Uudestisyntyneet kristityt, joiden elämä on lähellä Jeesusta, ovat suojattuja Pyhän Hengen turvin ja heistä ei vihollisen demonisia henkivaltoja ajeta pois, koska heissä niitä ei ole.

 

Markuksen evankeliumin luku 7:

24. Foinikialaisen naisen usko 

(Rinnakkaispaikka: Matt. 15:21-28) 

 

Sitten Jeesus lähti sieltä Tyroksen alueelle ja meni erääseen taloon. Hän ei halunnut kenenkään tietävän siitä, mutta hän ei voinut pysyä salassa. 

25. Muuan nainen, jonka pienessä tyttäressä oli saastainen henki, sai kuulla Jeesuksesta. Hän tuli heti ja heittäytyi Jeesuksen jalkojen juureen. 

26. Nainen oli kreikkalainen, syntyään Syyrian foinikialainen. Hän pyysi Jeesusta ajamaan riivaajan ulos hänen tyttärestään, 

27. mutta Jeesus sanoi hänelle: "Anna ensin lasten tulla ravituiksi, sillä ei ole oikein ottaa lasten leipää ja heittää koiranpenikoille."  

28. Nainen vastasi: "Niin, Herra, mutta syöväthän penikatkin pöydän alla lapsilta pudonneita muruja." 

29. Silloin Jeesus sanoi naiselle: "Tämän sanasi tähden, mene, riivaaja on lähtenyt tyttärestäsi."  

30. Tultuaan kotiinsa nainen näki lapsen makaavan vuoteella. Riivaaja oli lähtenyt hänestä.

 

 

Vanha kelo

Kelopuu Pyhätunturilla.

 

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Mark. 7:24-30)

 

 

 

 

Jeesus parantaa kanaanilaisen tytön 

24. "Sieltä" tarkoittaa Gennesaretin aluetta tai Kapernaumia. "Nousi" on tavallinen, jokapäiväinen ilmaisu, joka tarkoittaa matkalle lähtemistä. Tyyro ja Siidon tarkoittavat koko Foinikiaa. Sanat »ja Siidonin» puuttuvat eräistä käsikirjoituksista. Foinikia oli Galilean rajanaapuri. On mahdotonta saada selville, miten pitkälle tälle pakanalliselle alueelle Jeesus jatkoi kulkuaan. "»Tyyron ja Siidonin alue»" tarkoittaa seutua, jonka keskuspaikkoina nämä kaupungit olivat. Ei käy ilmi, oliko hän jommassakummassa näistä kaupungeista. Vaikka jakeessa 31 oleva huomautus saattaa viitata siihen, että hän olisi ollut Siidonin kaupungissa, sen voidaan myös ajatella tarkoittavan Siidonin aluetta. Jeesus oli nyt noin viidenkymmenen kilometrin päässä Gennesaretista. Täälläkään hän ei voinut pysyä piilossa. "Tahtonut (thelè)", kuvaa toivomusta tai halua. Se ilmaisee tunnepitoista tahtomista, joka johtaa vastaavaan asenteeseen. 

25. Nainen kiiruhti Jeesuksen luo. Hän ei halunnut tilaisuuden menevän häneltä ohitse. Jeesus ei koskaan ennen ollut käynyt niillä seuduilla, mutta sieltä tullutta kansaa oli ollut hänen luonaan Galileassa (3:8). Kumartuminen Jeesuksen jalkojen juureen osoittaa, että hän kunnioitti ja arvosti häntä ja että hän itse oli mitä syvimmässä hädässä ja tuskassa. 

26. Foinikia oli osa Rooman suuren valtakunnan Syyrian provinssista. Nainen oli sekä kreikkalainen, syyrofoinikialainen että kanaanilainen (Matt 15:22). Verbi, joka on käännetty »pyysi», ilmaisee kunnioitusta. "Kreikatar (hellênis)" viittaa sekä uskontoon että kansallisuuteen. 

27. Jumalan tarkoitus oli siis aina ollut pelastaa pakanat, mutta ensin piti pelastusta tarjota juutalaisille. Heidän täytyi saada tilaisuus suorittaa alkuperäinen tehtävänsä, sanoman kertominen kaikille kansoille. Lasten ja koirien yhdistäminen vertauksessa näyttää päättäväiseltä kiellolta naisen pyyntöön ja rukoukseen. Israelilaisia pidettiin Jumalan lapsina, ja heillä oli etuoikeus pelastukseen kokonaisuudessaan, mihin sisältyi myös paraneminen (Room 1:16; 2:9 s.; Apt 3:26; 13:46). Jeesus ei luvannut mitään, mutta nainen ei kuitenkaan antanut periksi. Kun Jeesus koetteli hänen uskoaan, se osoittautuikin todella aidoksi. 

28. Nainen ei vastustanut Jeesusta. Hän hyväksyi Jeesuksen näkökulman oikeana ja käytti sitä perusteena omalle asialleen. Hän ei voinut vaatia Jeesusta käyttämään voimaansa, mutta hän uskoi täydellisesti ja lujasti hänen rakkauteensa. Siksi hän rukoili. Sanaa "Herra (kyrios)" käytettiin sellaisista henkilöistä, joilla oli valta toiseen nähden omistajana tai sitten omistajan antama määräämisvalta. 

Vain muru, vähäinen määrä, Jeesuksen voimasta pystyisi ajamaan tyttärestä ulos riivaajan! Nainen ei siis loukkaantunut Jeesuksen sanoista. Murut, joita lapset pudottelivat pöydän alle, oli tarkoitettu koirille. Näin nekin saivat osansa ateriasta. 

29. On selvää, että Jeesus iloitsi naisen vastauksesta. Se todisti sekä uskosta että nöyryydestä. Nainen asettui täysin Jeesuksen vallan alle, mutta hän myös luotti siihen, että Jeesus käyttäisi tätä valtaansa hänen auttamisekseen. Koko kertomus on rohkaiseva niille, jotka rukoilevat lastensa puolesta, ja kaikille esirukoilijoille. Jumalan pöydältä putoavat murut ovat parempia kuin muiden paikkojen herkullisimmatkaan ruokalajit. 7) 

30. Nainen kiiruhti taas kotiin, kuten Jeesus oli käskenyt. Koska hän uskoi, hän tiesi, mitä hän kotiin tullessaan kokisi. Tytär ei enää maannut sängyssä siksi, että hän olisi ollut sairas. Hän lepäsi. 

 

Sivun alkuun

©2018 EVANKELIUMI MARKUKSEN MUKAAN - suntuubi.com